Juhlat ja etiketti
I Perinteiset juhlat
Sitsit
S
itsit ovat useimmiten jonkin teeman ympärille rakennettu akateeminen pöytäjuhla, johon pukeudutaan teeman mukaisesti. Koska sitsien on tarkoitus olla virallisempien akateemisten juhlien vastapaino, voi asuna olla esimerkiksi miehillä tumma puku ja naisilla cocktail-asu tai vaikkapa haalarit. Sitsien ohjelmaan kuuluu syömistä ja juomalaulujen laulamista ja siksi sinun onkin sitseille tultaessa muistettava, että a) sinun EI tarvitse osata laulaa, ja b) sinun EI tosiaan tarvitse osata laulaa.
Laulua KuoLOn laulukirjasta tai puhetta ehdotettaessa kilistetään lasia, esittäydytään ja aloitetaan laulu, jolloin muut liittyvät lauluun mukaan. Haastettaessa toinen sitsaaja laulamaan toimitaan samoin eli kilistetään lasia, esitetään haaste haastettavalle, jonka on noustava pöydälle ja vastattava haasteeseen.
Laulun loppumisen jälkeen, tai jopa laulun aikaan sovittuna kohtana, skoolataan snapsilla tai viinillä. On sitsaajasta kiinni tyhjeneekö lasi jokaisella skoolauskerralla. Tapana on, että miehet kohottavat lasinsa skoolattaessa ensin oikealle ja sitten vasemmalle ja lopuksi eteen.
Yleensä sitseihin kuuluu kolmen ruokalajin illallinen, jota seuraa kahvi ja jallu tai punssi. Tosin syömiseen näissä juhlissa ei varsinaisesti keskitytä, sillä vanhan perinteen mukaan sitsien laulunjohtaja eli toast master on epäonnistunut, jos pääruoka on vielä lämmintä syötäessä.
Kun sitseillä alkavat lautasliinat liehua [konfereens] huutojen säestämänä, siirrytään nauttimaan virvokkeita sovittuun paikkaan. Taskumatin korkin sulkeuduttua onkin aika palata juomalaulujen ihmeelliseen maailmaan. Hauskaa on taatusti!
Vuosijuhlat & kandijuhlat
Vuosijuhlat
Kuopion lääketieteenopiskelijat ry:n vuosijuhlia vietetään lokakuussa. Vuosijuhlat ovat arvokas ja hieno akateeminen iltajuhla, ja vieraiksi ovat tervetulleita kaikki ainejärjestön jäsenet toisesta vuosikurssista ylöspäin, heidän seuralaisensa sekä kutsuvieraat, joita ovat mm. opetushenkilökunnan sekä sisarkandiseurojen edustajat.
Vuosijuhlien järjestelyistä vastaa vuosijuhlavastaava yhdessä kokoamansa toimikunnan kanssa. Vuosijuhlavastaava valitaan äänestyksellä KuoLOn syysyleiskokouksessa.
Kandijuhlat
Kandijuhlat ovat kolmannen vuosikurssin kohokohta. Ne ovat akateeminen iltajuhla, ja niiden tarkoituksena on juhlia lääketieteen kandidaatin arvonimen saamista. Kurssin isäntä ja emäntä organisoivat kandijuhlien järjestämisen, ja järjestelyt alkavat perinteisesti rahankeruulla jo toisella vuosikurssilla . Parhaimmillaan järjestelyihin osallistuu suuri osa kurssilaisista, ja juhlista tulee juuri kunkin kurssin näköiset.
Pääjuhla, jatkot sekä brunssi noudattavat hyvin samanlaista kaavaa niin kandi- kuin vuosijuhlissakin. Myös etiketti juhlissa on sama.
Pääjuhla
Vuosijuhlat alkavat cocktail-tilaisuudella, joka on tarkoitettu hallituksen jäsenille sekä kutsuvieraille. Cocktail-tilaisuudessa toisten ainejärjestöjen edustajat tuovat tervehdyksensä KuoLOlle ja perinteisesti tilaisuudessa on myös kiitetty vuosijuhlavastaavaa pienen lahjan muodossa.
Kandijuhlissa vastaavaa cocktail-tilaisuutta ei ole, mutta kurssista riippuen yhteisiä etkoja tai ”cocktailtilaisuuksia” on järjestetty.
Itse pääjuhla alkaa tervetuliaismaljan kohottamisella. Vieraat asettuvat etukäteen suunnitellun istumajärjestyksen eli plaseerauksen mukaisesti pöytiinsä ja maljan kohottamisen jälkeen ruokailu alkaa. Illan aikana nautitaan juhlaillallinen.
Ruokailun lomassa lauletaan yhteislauluja KuoLOn Virret-laulukirjasta. Laulua ehdotettaessa kilistetään lasia, noustaan seisomaan ja kuuluvalla äänellä kerrotaan mitä laulua ehdotetaan. KuoLOn juhlissa on ollut tapana myös esittää pöytäkohtaisia lauluja, jolloin lauluun ovat yhtyneet vain ko. pöydässä istuvat.
Illan aikana nähdään myös runsaasti erilaisia ohjelmanumeroita sekä kuullaan puheita. Vapaa sana on yleensä muun ohjelman päätteeksi. Ruokailun jälkeen seuraa vapaamuotoista tanssia tanssiorkesterin tahtiin sekä siirtyminen jatkoille.
Jatkot
Vuosijuhlien ja kandijuhlien jatkot ovat yleensä Vitriinillä. Jatkoille lähdetään noin puolen yön aikoihin, ja sinne on yleensä yhteinen bussikuljetus varsinaiselta juhlapaikalta. Vitriinillä meno on vapaampaa eikä pukukoodiakaan enää ole. Jatkoille voi siis vaihtaa rennommat vaatteet. Tarjolla on yleensä runsaasti yöpalaa sekä juomaa, ja aamun pikkutunneilla juhlavieraita viihdyttää jokin bändi.
Jatkobileet jatkuvat niin kauan kuin ne jatkuvat, ja hurjimmat juhlijat ovat jääneet Vitriinille aamun asti.
Brunssi
Kun iltajuhlasta ja etenkin jatkoilta on jotenkuten toivuttu, on seuraavana päivänä brunssin aika. Herkullinen ruoka ja raikas kivennäisvesi kruunaavat yhteisen dagen efter- hetken. Brunssille ei ole pukeutumiskoodia.
Vuosi- ja kandijuhlien juhlaetiketti
Kohteliaat tavat
Ennen vanhaan mies nouti daaminsa tämän kotoa kukkien kera ja lämmitteli tyttöä matkalla juhlapaikalle. Nykyisinkin kohtelias kavaljeeri avaa daamilleen oven, auttaa hänet istuutumaan pöytään ja nousemaan siitä sekä hakee tanssimaan (daamin kunnosta riippumatta).
Neidon ei tarvitse muuta kuin antaa miehen olla herrasmies ja lähteä tanssimaan.
Pukeutuminen
Niin vuosijuhlien kuin kandijuhlienkin pukeutumiskoodina on frakki.
Frakki on miehen juhla-asu suureen juhlaan, ja frakkia käytetään yleensä akateemisissa juhlissa sekä häissä ja suurilla päivällisillä. Frakki voidaan korvata tummalla puvulla, mutta ei smokilla .
Kun kutsussa lukee frakki, on naisen asuna tällöin juhlapuku. Juhlapuvulla tarkoitetaan juhlavasta materiaalista valmistettua, täyspitkää yleensä yksiosaista juhlapukua, joka voi olla yläosastaan avonainen tai olkaimeton. Juhlapuvun kanssa käytetään yleensä niin ikään juhlavasta materiaalista valmistettuja, umpikärkisiä juhlakenkiä sekä siroa, olkaimetonta iltalaukkua. Naisen juhla-asu ei muutu, vaikka mies korvaisi frakin tummalla puvulla.
Lue tarkemmin yleisestä pukeutumisetiketistä mm. seuraavista osoitteista:
Ainejärjestönauha
KuoLO:n ainejärjestönauhan voi hankkia omakseen jokainen ainejärjestönjäsen. Nauhaa myydään toimistolla. Ainejärjestönauhaa käytetään mm. vuosi- ja kandijuhlissa sekä muissa juhlissa, joissa kunniamerkit ja -nauhat ovat sallittuja.
Juhlamarssi
II Toogat
Toogat ovat fuksien perinteinen kastajaisjuhla, joka järjestetään alku syksystä heti opiskelun alettua. Tuutorit vastaavat toogien järjestämisestä.
Valkoista toogaa käyttävät kurssit 1-5 ja kuutoskurssilaiset saavat vapaasti valita toogansa värin. Asusteita/koristeita saa lisätä vuosi vuodelta enemmän, mutta toogan kanssa saa käyttää vain yhtä lisävaatekappaletta. Tämä on perinteisesti miehillä ollut vasemman jalan sukka.
Toogahuumassa miehen ja naisen voit erottaa toisistaan siitä, että miehen toogan solmu on oikean olkapään päällä, naisen solmu vasemman olkapään päällä.
III Pikkujoulut
Jos et tähän mennessä tiedä, mitä pikkujouluilla tarkoitetaan, onkin jo korkea aika oppia! KuoLO:n pikkujoulujen järjestelyvastuu on vuodesta toiseen LT1-kussilla ja bilepaikkana luonnollisesti toimii kerhohuoneemme Vitriini.